Sirkus oli suosittua viihdettä Euroopassa myös 1930- ja 1940-luvuilla. Natsi-Saksan valvontapiirissä sirkukset pystyivät muodostamaan kosmopoliittisia tiloja, jotka saattoivat turvata henkilöitä ja ryhmiä, joita kansallissosialistinen hallinto liittolaisineen vainosi rasistisista tai poliittisista syistä.
Myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sirkukset muodostivat kosmopoliittisia tiloja, jotka pystyivät suojaamaan natsien hallinnon vainoamia ihmisiä. Kansallissosialismin aikana sirkusväen joukossa saattoi olla uhreja, hengenpelastajia ja vastarinta-taistelijoita, mutta tietysti myös sirkusjohtajia, jotka hyötyivät kansallissosialismista.
Sirkusihmisten kokemukset syrjinnästä ja heidän monimuotoinen historiansa toisen maailmansodan aikana eivät ole aiemmin saaneet merkittävää huomiota sosiaalihistoriallisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen tekoa haittaa muun muassa se, että monet perinteiset sirkusperheet kuuluvat syrjäytyneisiin sosiaaliryhmiin, kuten romanit, jenishit ja sintit, jotka harvoin kommunikoivat sisäistä tietoaan ja kokemuksiaan laajemmalle yleisölle tai ryhmän ulkopuolisille.
Viime vuoden alussa käynnistyi verkkopohjainen tutkimushanke Diverging Fates: Travelling Cirkus People in Europe under National Socialism, jotta saataisiin enemmän tietoa sirkusihmisten kohtaloista. Kaksivuotisen, kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavan projektin koordinaattorina toimii tutkijatohtori Malte Gasche Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistossa. Tutkimushanke on saanut rahoitusta Koneen Säätiöltä, Holocaust Remembrance Alliancilta sekä Le Mémorial de la Shoahin säätiöltä.
Tämän vuoden lopussa päättyvässä pilottiprojektissa julkaistaan 30 sirkusammattilaisen elämäntarinaa. Hankkeeseen osallistuvien kansainvälisten tutkijoiden joukossa on myös suomalaisia, kuten sirkustaiteilijakin tunnettu Pauliina Räsänen. Hän on kirjoittanut hankkeessa latvialaisesta sirkusartisti Rodion Nikitinsistä ja saksalaisesta voimanaisesta Luisita Leersista. Lyhyitä elämäkertoja sirkusihmisten kohtaloista voi lukea projektin sivustolta: www.divergingfates.eu.
Sirkuslaisten elämäkertoja tuodaan esiin myös elävien esitysten muodossa. 1930-luvun lopussa Tivoli Sariola tarjosi turvapaikan itävaltalaiselle toisinajattelijalle Alfred Molnarille. Hankkeen tutkijat valmistivat Molnarin elämästä yhdessä Teatteri Mestolan kanssa tutkimukseen perustuvan performanssin, joka esitettiin maaliskuussa Helsingin yliopistossa järjestetyssä konferenssissa. Voit katsoa taltioinnin luentoesityksestä täällä.
Hankkeen sivuilla on julkaistu elämäkerta myös Suomessa asuvasta unkarilaissyntyisestä Edit Kleinbarthista (s. 1931), jolla on sukulaissuhteita saksalaiseen sirkusperheeseen Althoffiin. Hän selviytyi sodasta perheensä ja juutalaisen isänsä kanssa tätinsä yrityksessä sirkus Helena Hoppessa. Suomeen vuonna 1955 muuttanut Edit Kleinbarth onollut tärkeä aikalainen tutkimushankkeessa. Hänen tarinaansa voit tutustua täällä.
Pilottihanke jatkuu seurantahankkeella Forgotten Cosmopolitans: Diverging Fates of Europe’s Circus people, jonka aikana pyrimme syventämään yhteistyötä sirkusyhteisön kanssa. Haluamme suunnitella yhdessä näyttelyn, joka avautuu Berliinin Museum für Europäische Kulturen -talossa keväällä 2020.
Tutustu Diverging Fates -hankkeeseen sivustolla www.divergingfates.eu.